Janna - Sä et ole hullu

No nytton nomineissonii

Nonnii nyt on Mixullaki nomination- rannekoru, ihkuuu!! Ei vaan mut suunnittelin jo kesällä että kasaan yhteen rannekkeeseen kaikki ns. saavutukset ja tärkeät asiat( ylioppilas-lyyra jonka tänää ostin, kampaajakoulu(sakset), naimisiinmeno, lapset sitku niitä on, luistelu-> luistin, jne) :D. Sit toiseen keräisin kaikkien maiden liput missä oon käyny. Sit yhtee keräisin vaan kaikkee ihanaa ja bling-a-lingii. ^^ Ja nominationin keksijä tykkää!!

Sit oli pakko laittaa tää kuva minkä näin tänään facebookissa, liittyen eiliseen postaukseen. On niin totta joka kohta! Jos ei oo itellä ollu mitään tommosta ongelmaa koskaan nii ei sitä yleensä ymmärräkkään. Ennenku omalle kohalle sattuu.

Mullon normipäivä

Tänään oli aika tunnerikas päivä! Ensinnäki sain kuntosali kortin jäädytettyä tän saikun takia ja se helpotti kyllä vähä ku on ollu ressiä rahan suhteen, nii nyt ei tarvi ihan hetkeen murehtia sitä jos en jaksa käydä siellä. Olin jo henkisesti varautunu että joudun johonki kauheeseen kuulusteluun ja en saa korttia jäädytettyä ja joudun käyä kauheen taistelun siitä. Mut ei, se oliki tosi reilu tyyppi ja ei tarvi nyt sitä enää murehtia..

Sit kävin lääkäris ja siellä tuli itku kerran jos toisenki. Toisaalta välillä huvitti ku se mun lääkäri on semmone hippilääkäri. :D Tai ei silleen hippi mutta siitä ei ehkä ekana arvais et se on lääkäri.

Sit oliki luistelureenit ja siellä oli taas tunteita laidasta laitaan. Välillä tuntu et meni ihan hyvin mut välillä taas meni (mulla siis) ihan päin ahterii. Oli taas jotenki semmonen hutera olo jäällä, joskus vaan on semmosia päiviä että horjahtelee ja kompuroi ihan ihme kohissa vaikka muuten ne kohat sujuis ihan hyvin. Ja sit turhauttaa ku kroppa ei ns. tottele vaan säätää jotai ihan omaa. Ja sit kisatki jännittää, mutta ei siinä muuta ku mennään niillä taidoilla mitä on tähän asti keretty kerätä ja se riittää.

Nojoo, sit taas vähä synkistelyä. Tätä tuskin lukee kukaan ketä ei vähääkään kiinnosta, ja niistäki jotka lukee, voi osa aatella että älä valita vaan iloitse hyvistä asioista ja liipalaapa. Mut ku se ei vaan toimi niin. Ja tosiaan, tarkennan nyt että en siis todellakaan kerro täällä kaikkia ajatuksia mitä mulla on. Nuorempana en ois kertonu varmaan puoliakaan, enkä kertonukkaan, mut nyt oon jo nii kurppa että en jaksa välittää. Tai no välitän sen verran että en ihan kaikkea kerro täälläkään. Mulla on oikeestaan neljä "julkisivua", tai sillee mitä näytän, ja kellekki. 1)Yleisesti kaikille: pirteä mixu joka on tehokas ja ilonen. Läheisimmille voin paljastaa jo vähän enemmän muitaki ajatuksia. 2) Asiat mitä tässä blogissa kerron ittestäni -> samalla ne joita kiinnostaa niin tietää musta siis jo jotain. 3)Asiat jotka kerron äitille ja Eskolle. 4)Asiat jotka kerron vaan kolmelle ihmiselle ja yks niistä on lääkäri. Kaks muuta on ite kertonu mulle semmosia juttuja että oon uskaltautunu kertomaan ite kans aika lailla kaiken.
Nyt varmaan äiti lukee tän ja soittaa kohta mulle! :D "kai sä tiedät että sä voit kertoo mulle mitä vaan?". Joo tiedän, mutta en kerro.

Nojoo, sit takas mukaviin asioihin! Yritetään siis lähteä Thaimaahan joululomalla jos saahaan hyvät äkkilähöt! Niitä odotellessa!^^ (aiemmin ku puhuin rahaongelmista nii huomenna tulee vasta veronpalautukset ja säästötilillä on  jonku verran mut käyttörahaa ei oo pahemmin ollu...)

Pikanen update

Nonii, nyt on kulunu melkein 6 viikkoa siitä ku jäin saikulle, ja valmistuisin parin viikon päästä jos oisin jatkanu harjottelua, mutta enpä nyt valmistu, ja vähän kyrsii. Toisaalta tiiän ettei siitä harjottelusta ois tullu mitään kuitenkaa. En oo edelleenkään saanu tehtyä mitään kouluhommia ja tuntuu että oisin ollu ehkä 2 viikkoa saikulla, ja aika on vaan hujahtanu ohi ku on tullu nukuttua niin paljo ja ollu kaikkea muuta ressiä. Ens maanantaina ois Tallinnan reissu luokan kaa tiedossa, se on varmaan piristävää ja sit onki jo toiset muodostelmaluistelukisat Vantaalla.

Joo eipä tässä muuta.

Smartphones suck!

Joo, nyt tämmönen aihe mikä varmaanki koskettaa nykyään kaikkia. Kaikilla joko on älypuhelin tai kaikilla on tuttu jonka naama on kiinni älypuhelimessa kokoajan. Mulla itellä ei siis oo älypuhelinta, eikä rajatonta nettiä kännykäs. Mulla on puoli-kosketusnäyttö ja ihan sikahalpa tekstari- ja puheliittymä. Ja ei, en oo kateellinen. Ainoa syy miks haluaisin älypuhelimen, on ne ihanat bling-a-ling kuoret mitä niihin saa ostettua joka toisesta kaupasta. (Vaihtaisin varmasti kuoria joka päivä .) Muuten boikotoin niitä ihan täysin.



















Joo, on kätevää että esim. koulussa tunneillaki ollaan opettajan pyynnöstä tarkistettu netistä jotain, tai jos tarviit yhtäkkiä jonku yhteystiedon terveyskeskuksen ajanvaraukseen, niin *WHOOZAA* ja siinä se on suoraan nenän eessä. Että silleen ihan kätsyä.

Mutta sit asiaan mikä mua nyppii niin julmetusti. Ku se naama on kokoajan siinä ruudussa. Ihan tosi tärkee olo ku selittää toiselle jotain ja toinen vilkasee sua nopeesti joka 10s sekunti. "Anteeks sanokko uuestaan", joo, voin sanoa, eihän mulla muutakaan tekemistä oo. Ja yleensä siinä puhelimes on auki seittemän eri keskustelua ja pari vaatesivustoa ja vähä muuta kivaa. Eikä se nyt oo niin kamalaa jos nyt ollaan vaikka siellä koulussa, ok, voin sanoo uuestaan, eikä siinä mitään. Mut jos varta vasten tapaa jonku ihmisen sillee "jee kiva nähä pitkästä aikaa" tai ees "jee kiva nähä" ja toisella ei oo pienen kärpäsenkakan verran hajua siitä mitä just sanoit niin jepa jee. "Huomaan että sustaki on tosi kiva nähä mua." Eikä jaksa joka välis hokea että pistäkkö nyt ees hetkeks kuuseen ton värkkis. 

Ymmärrän kyllä että kaikki some- jutut on addiktoivia, ite oon ihan liikaa jo facebookissa ku oon kotona koneella. Senki takia kyrsii ku näitä saitteja alkaa tulla niin joka tuutista ja joka jutussa "pitäis" olla mukana, tai on ulkona kaikesta mitä tapahtuu. Mulla on vaikeuksia jo tsekata face, sähköposti ja koulun sähköposti, enkä kahta jälkimmäistä aina muistakkaan. Facessa kyl oon joka päivä monta kertaa ja kauan joka kerta. Sit jos olisin vielä mukana kaikissa muissa nii ensinnäki oisin varmaan ihan koukussa ja toiseks menis viel enemmän aikaa ku pitäis kokoajan tsekata kaikki maholliset. 

Yleensäki tuntuu että pitäis kokoajan toitottaa maailmalle mitä nyt tällä hetkellä oon mieltä ja mitä nyt äsken söin ja syönpä vähä lisää ja ostinpa taas vaatteen. Ja kaikesta pitää tietysti olla kuva. "Girls night out" ja "#havin´ a blast" ja kaikilla meillä on niin mukavaa. Oikeesti järkätään 5 minuuttia viinilaseja ja rypäleitä hyvään asentoon ja otetaan 73 kuvaa ku ei tullu hyvästä kuvakulmasta nää 72 ekaa. Ja siis teen ite sitä täällä blogissa ja facebookissa mutta silti se on niin tyhmää, suurinta osaa ihmisistä ku ei kiinnosta hevonkukkua mitä nyt satuit syömään tai oliko tää nyt neljäs vai viides paita tässä kuussa. Silti munki pitää aina jotain jakaa tai kirjottaa vaikka toisaalta tiiän että suurta osaa ei nyt pahemmin kiinnosta. Jostain syystä nää kaikki somejutut vaan on tehny meille kauheen tarpeen ilmottaa kokoajan jostain. 






Ja kaiken tämän jälkeen, don´t get me wrong, ite tykkään kyllä kattella toisten kuvia ja välillä niitä ruokakuviaki (tähän väliin poikkeus että treeni-blogit yms. joissa on ruokajuttuja on yleensä aina kivoja) ja lukee kuulumisia, mutta oi ku ootan että mäki hankin älypuhelimen nii sit on elämä lopullisesti ohi. 

Kävipäs sit näin...

Joo eli jäin nyt kuitenki sairaslomalle jo nyt, eli valmistun vasta joskus keväällä luultavasti, jouluna siis en ainakaan. Kauan olin jo miettiny tota saikulle jäämistä, mutta aattelin vaan että pakko vaan jaksaa ja puskea menemään, vaikka oikeesti ei voimat enää riitäkkään... Taloudellisesti ei tietysti oo fiksua sairastaa pitkään kesken koulua mutta eipä sitä ite voi valita ajankohtaa... Kerran oon jo ollu tässä samassa tilanteessa kampaajakoulu-aikana, ja sillon valmistuin jouluun mennessä, jonka jälkeen pidin saikkua. Sen jälkeen onki töitä ja hommia ollu niin paljo ettei oo kerenny yhtään hengähtää. Ja koska en osaa hellittää niin tilanne tuskin ois tästä ainakaan parantunu jos oisin jatkanu työharjottelussa. Lapset siellä oli kyllä superihania ja jos kyse ois vaan lasten hoidosta niin ei ois ollu ongelmaa, mut nyt tässä on lisänä kaikenmaailman paperit ja tehtävät ja en niitä tässä tilanteessa jaksa mitenkään saada niitä kaikkia tehtyä jouluun mennessä. Oma terveys menee nyt etusijalle.

Työharjottelu käynnisty!

Terve!

Nyt tosiaan on selvitty edellisviikosta ja muokkarileiriki on jo ohi! :/ Oli kyl huippua, ois vaan saanu kestää vielä kauemminki vaikka tokana päivänä oliki jalat jo muusia. Meil on kyl iha huippuporukka, kohta tulee uuet kisatopit ja huomenna otetaan mitat kisapukua varten, jeeij! Ja meil on ihan super- valkku, oon ihan sika-motivoitunu (nöf nöf)!!  Ja ekat kisat ois sitte kuukauden päästä! Vähä jo jännittää kyl, se on niin uus maailma verrattuna yksinluistelu- kisoihin!

Sit tänään alko työharjottelu (en nyt siitä muuta paljasta ku et pääsin 1-2- vuotiaiden ryhmään!) ^^ Ihanaa! Aamulla tosin oli kauhee ahistus ja tuntu että tulee paniikkikohtaus, mut ei onneks tullu. Aattelin jo että soitan koululle ja ilmotan etten mee sinne, ja valmistuisin vasta keväällä, oli jotenki vaan semmonen olo et nyt ei enää hetkeäkään jaksa.(Voi kuullostaa oudolta että jäisin saikulle uupumuksen takia mutta eipä olis uutta, kaikkea ku ei toisesta välttämättä nää). No enivei, valmistumisen jälkeen varmaan haen saikkua, oon menny niin kauan jo huuruilla että en usko että kykenen töihin heti koulun jälkeen. Tää harjottelu nyt varmaan menee noitten ihanien pikku nappuloiden voimalla. <3 div="">

Killeri- viikko

Joo, loma meni taas enkä saanu tehtyä mitään  kouluhommia pois. -.- Tiedossa on siis aivan sikamaisen kamala viikko: kaks tenttiä (joihin yllätys yllätys en oo ees vilkassu) ja kaks isompaa tehtävää. En tiiä miten aika riittää kaikkiin, mut se nähään sit perjantaina iltapäivällä.

Nytki jouduin perumaan työvuoron viikonlopulta ku on paukut vaan niin vähis, siis psyykkisesti, ja kerroin siis kyllä pomolle ihan oikean syyn. Vaikka itse sanonki niin pystyin ihan rehellisesti kertoa oikean syyn pomolle, koska oon todistanu olevani tehokas työntekijä, enkä jäis pikkuväsymyksen takia pois, ja seki varmasti tietää sen.

Viikon lopussa on tiedossa vielä kauan odotettu mutta myös raskas muokkari-leiri Kuortaneella! Ootan niin että tää viikko ois ohi ja pääsis sinne! Nyt lomalla meillä oli yks tehopäivä muokkareiden kaa ja edistyttiin sen päivän aikana ihan huimasti! Oon ihan sikaylpee meiän joukkueesta ja oon ihan supermotivoitunu taas! :)

Toisaalta sit viikonlopun jälkeen alkaa TAAS uus työharjottelu, ja vaikka onki kiva päästä lasten pariin nii tiiän että tulee olemaan tosi stressaavat 6 viikkoa, koska en osaa ottaa rennosti ku joku kokoajan arvioi. Ja tietysti kun oon mitä oon, niin se tarkottaa sitä, että taas pusken täysillä ja luultavasti harjottelun jälkeen tapahtuu jonku tason romahdus jaksamisen kanssa. Ja ainiin, mun syömisongelmat on taas tullu takas ja rytinällä. Tällä hetkellä nyt suurin asia joka auttaa mua jaksamaan on toi muodostelmaluistelu ja tieto siitä, että tää koulu on kohta ohi.

Ahaa- elämyksiä!

Tommosen kirjan luin tänään ku pitää tehä kouluun kehityspsykologiaa käsittelevästä aiheesta esitys. Ja voin heti sanoo etten oo mikään lukuihminen, katon todellaki mielummin elokuvia ku luen kirjoja. Jos oot samanlainen niin suosittelen lukemaan tän kirjan, vaikket lukis yhtäkään kirjaa ton jälkeen koko elämäs aikana. Toi kannattaa tosin lukea pari kertaa koska ekan kerran ku tota lukee niin se on aika vaikeaselkosta luettavaa.Ton ku lukee nii niin moni palanen loksahtaa paikalleen. 

Sitä tajuaa yhtäkkiä miks esim. riitelen aina samoista aiheista Eskon tai äiskän kanssa. Tai toisaalta tajuaa miks joku mun kaveri käyttäytyy niinku käyttäytyy. Ja miks ite oon tämmönen perfektionisti ja väsytän itteni usein koska haluan tehä kaikki jutut perusteellisesti. Ja miks tunnen tehneeni työni hyvin vasta sitte ku pomo tai opettaja kehuu että oon tehny hommani hyvin. Eli miks pitää saada jonku auktoriteetin hyväksyntä jotta tuntee ittensä hyväks.

 Tai sitte taas miks mua esimerkiks ärsyttää, kun Annika (mun sisko) ei pistä hanttiin ja riidan tullessa mielummin on hiljaa ku puolustaa itteään. En esimerkiks nyt yhtäkkiä muista että Annika ois koskaan huutanu tai raivonnu oikeen kunnolla. Kyllä se ensin sanoo vastaan jos se on eri mieltä mut sit jos mä provosoidun sen sanomisesta niin sit se on vaan hiljaa ja antaa mun raivota. :D Mutta tämäkin siis selittyi kun ton kirjan luki. 

Eli kannattaa lukea, niin loppuelämä on huomattavasti helpompaa. Lupaan sen! :)

The best summer ever!

...Tai ainaki yks parhaista kesistä ikinä! Tänä kesänä oikeesti tein kaikenlaista ja oli paljo ihania juttuja missä sain olla mukana. Rannalla en tosin ollu ku oikeesti vaan pari kertaa ja se vähä harmittaa, mutta ei sitä aina kaikkea kerkeä. Sillon ku en tehny mitään erikoista nii oikeesti möllötin vaan sohvalla ja katoin Greyn anatomiaa, oli nii voimat lopussa kaikesta ettei jaksanu tavata niin paljo kavereita ku ois oikeesti halunnu... :/ Noh mutta, pitää yrittää ottaa ens kesä rennommin sit... Mut tässä nyt vähä kuvia kesältä, laitan myöhemmin lisää. :)

Hyppäsin kaverin kaa benji-hypyn, oli ihan sikamageeta vaikka aika kauheeta :D 

Oltiin Hennan ja Paulin häissä, oli aivan ihanat kyllä! Hääparista en laita ku en tiiä saako laittaa tänne.

Virossa oltiin

Hennan ja Paulin häistä. Teemana oli kulta. Ihan mahtavat koristelut oli kyllä!

Hennan polttareissa oltiin värikuulasotaa, oli ihan superia!!

Hennan ja Paulin häistä

Virossa

Mun vauvakuume vaan kasvaa, haluan jo äidiks!!

Pikku nappulani :)

Mulla on kyllä maailman parhaat työkaverit! Tässä siskon terveiset mulle töis :D

Rakas poju :)

Viro

Rakas pikku Rumpali :)

Sain moottoripyöräkortin ja moottoripyörän :) Honda CBR 600F. Onnistuinpa btw tänään nyt sit kaatumaan ihan vauhdista, aattelin nääsnääs että "ajan vähä kovempaa tohon liikenneympyrään ku ennen, ku tuntuu et vauhtii vois olla vielä lisääki..." Sit tulinki vähä liian kovaa ja en kerenny kääntää vaan ajauduin nurmikolle ja yhtäkkiä olinki mukkelismakkelis ku oli hiukan märkä nurmikko :D Ei käyny mitää pahempaa, tosin oikeen puolimmainen peili lähti irti -.- En kyl tiiä miten se tapahtu ku pyörä kaatu vasemmalle kyljelle :D :o Mut mun teoria on et mun oikee käsi on jatkanu matkaa ja teurastanu sen oikeen peilin koska oikeen käden peukalo sai vähä osumaa, ei mitenkää vakavasti ku pystyy semisti kuitenki liikuttaa ja vähä vaa on liikuttaes kipee... Jos äiti luet tätä, niin ällös huoli, opin läksyni! :D 

Rakas sisko valmistu lähihoitajaks :)

Otettu Viros tää kuva ja teetettiin tästä Fisa-kaiverruksella semmonen metallinen taulu tästä :)

Jeminan kans Rihannan keikalla :)

Pariisissa, pääsin reissuun ku iskä oli huonos kunnos. Reissu kiva, iskän huono tila huono.

Disneyland, valitettavasti  taso oli taas laskenu verrattuna aiempiin.... :/ Mutta oli siellä paljo uuttaki :)

Ida pääs ylioppilaaks :) 

Sit viel saatiin meiän muokkarijoukkuetta kasvatettua ja ollaan just tekemässä ohjelmaa kisoihin, ja kohta on muokkarileiriki! Mä oon niin innoissaan!! Ihan huippua! Ja ihanaa että saatiin joukkue kasaan ja ihania tsybyjä messiin :)) Nii ja sit mut valittiin kapteeniks mein joukkueelle :) Jeij!


Sori jos nyt kuullostan omahyväseltä tai jotain varsinki tohon kapteeniasiaan liittyen mut on vaan oikeesti ollu niin huikee vuosi että pakko hehkuttaa! Mulle on vaan nyt tapahtunu niin paljo kaikkea ihanaa että vähä vastapainoa ku aina vaan täällä valitan. :D 

Nyt se sitte tapahtu

Joo eli nyt toisen kerran sain paniikkikohtauksen julkisella paikalla, ja nyt hävettää ihan sikana. Ekalla kerralla ei niin hävettäny ku olin koulussa, ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat nyt yleensä tietää mikä on paniikkikohtaus. Mut nyt olin siis Eskon ja sen kavereitten + tyttöystävien kanssa Rytmikorjaamolla syömässä. Oli muutenki jo vähä huono päivä ja sit siinä syödessä out of nowhere päättikin paniikkikohtaus ilmottaa tulostaan. Siinä salaattia mussuttaessa kerkesin aatella taas että voihan ..ddu, pitikö nyt just tulla. Ja niinhän se tuli. Siinä sitte haukkoa henkeä kyyneleet silmissä ku Eskon kaverit yrittää olla normaalisti ja ei tiiä että pitäiskö kattoa päin vaiko eikö. Ja ei muuta ku vessaan. Sit siellä yksikseni istun ja sit sammuu valot ku oli siis liiketunnistimella toimiva valaisu. Siinä hetkessä tuntu niinku ois ollu jossain komediassa. Kävin sit vähä siinä heilumassa ja menin takas vessakopperooni pillittämään. Siellä hetken istuttuani kaikki oli taas hyvin ja lähin jatkamaan syömistä.

Kaikki tämä luultavasti sen takia ku en oo muutamaan päivään syöny lääkkeitä noihin paniikkikohtauksiin, koska harvapäänä en vieny reseptiä ajoissa uusittavaks.

Note to self: uusi reseptis ajoissa. Kiitos nam.

Bronchitis eli keuhkoputkentulehus, jeij!

Nonnii, lisää saikkua tuli lekurilta, on nääsnääs keuhkoputkentulehdus. Antiobioottia siis nassuun ja päikkäreille. Lukioaikana oli aina vaan hyvä juttu mulle jos tulin kipeeks, ei tarvinu mennä kouluun. Lukioaika ei nyt muutenkaa ollu mitään hehkeetä tai vielä vähemmän mielenkiintosta. Onneks ei tarvi enää siellä olla. Nyt kyllä mielummin oisin terve ja menisin töihin.. Pääsis kans kuntosalille... Mut ei, nytki tuli vaan ostettua herkkuja, yäk. Onneks ei tee nyt ees mieli niitä mutta aina niitä tulee napsittua jos niitä vaan on saatavilla. Eli meen päikkäreille nii ei ainakaan tuu kiusausta. Vielä.

Long time no seen!

Joo hupsista on taas kulunu hetki edellisestä päivityksestä...

Nojoo ainaki koulu tosiaan on loppunu, ja sain työssäoppimisesta kolmosen arvioinnissa, jeij! Sit oli viikko koulua( tai miten sen nyt ottaa, muutama tunti jopa oltiin koululla ku saatiin yhen työn tekemiseen monta tuntia aikaa ja sen työn teki parissakymmenessä minuutissa... Eli vapaata oli loppuaika mitä jäi. Tavallaan ihan kivaa mut ois sitä ehkä kiva oppiakki jotain omaa työtä ajatellen...).

Sitte tosiaan loppu koulu ja tulin tänne Jeppis big cityyn kesäks suuren muuttokuormani kanssa ja nyt on sitte työt lähteny rullaamaan. Paitsi että tällä viikolla olin vaan yhen vuoron töissä ja sit tulin kunnolla sairaaks nii tässä sitä on sit vaan nukuttu ja oltu koneella pari päivää...

Sit sain kauan himoitsemani kännykän perjantaina itelleni, jeee! Se on tosin samanlainen mitä mulla jo oli, mutta vaan sininen! x) Mutku se oli niin kiva ja halusin välillä vaihtaa väriä! Se edellinen siis toimii vielä mutta voin sit taas käyttää sitä ku sininen kyllästyttää. :D

Toi "uus" sininen on vähä saanu osumaa kun käytettynä sen siis hommasin, mut ei se mitään. :) Sitä on just huollettu ja vaihettu siihen kokonaan joku piirilevy ja varmaan näyttöki ku tossa on noi suojakalvot vielä. Mut jee, mulla on uus luuri! :)

Ainiin, Esko lähti tänään takas Seinäjoelle ku sillä on vielä koulua toukokuun puoleen väliin, että se vähä harmittaa. Toisaalta eipä me hirveesti keretty viikonloppuna nähä muutenkaa ku Eskolla oli menoja ja mä nukuin suuren osan päivisin. :) Unipallero lähettää pusuja kullalle! ^^

Vihdoin mulla on cernittiä! :D

Joo eli sain vihdoin ostettua cernit-massaa, tänään vaan kokeilin koska mulla ei oo vielä niitä korutarvikkeita millä noista saa koruja. Toi vihree on mun tekemä ja se on avaimenperä( siinä on semmonen lenkki takana). Tein sen Eskolle. :) Ja Esko teki mulle avaimenperäks ton linnun. ^^

Blogi-kyselyn vastaukset

1. 1.     Anonyymi: Mitä mieltä homoseksuaalisuudesta?
   Mulla ei oo mitään homoja vastaan ihmisinä, mutta ite pidän parisuhdetta naisen ja miehen välisenä asiana, koska yritän elää Raamatun ohjeiden mukaan. Kaikilla on kuitenkin valinnanvapaus ja he saavat elää haluamallaan tavalla. Ajattelen siis homoseksuaalisuudesta samalla lailla, kuin esimerkiksi seksistä ennen avioliittoa, eli mielestäni seksi kuuluu vasta avioliittoon. Mun käsitys on tämä, mutta muut saavat tehdä omat valintansa, ja niin pitääkin. En siis pidä itseäni parempana, tai ajattele, että homot olisivat huonompia ihmisiä kuin jotkut muut. Kunnioitan heitä ihmisinä kuten kaikkia muitakin.
   
   
   2.     Anonyymi: How do you feel about Lady Gaga? :P
    I like Lady Gaga very much, I would have gone to her concert (was it last year…?) but I had no money back then. 
   Joo eli suomeks sama, en tiiä oliko kysymykseen tarkotus vastata englanniks, mutta vastasinpa nyt silti. Mutta joo, tykkään kyllä tosi paljo Lady Gagasta, oisin menny sen keikalle sillon ku se oli Suomessa mut ei sillon ollu rahaa. 
   
   
   3.     Anonyymi: Mitä haluaisit tehdä 10 vuoden päästä?
    10 vuoden päästä olisin 33v, melkein 34. Haluaisin, että siihen mennessä mulla ois 2-3 lasta ja haluaisin olla kotiäitinä luultavasti niin kauan kuin mahollista. Jos ja kun menisin töihin, haluaisin olla joko ryhmäliikunnanohjaaja kuntosalilla/ päiväkodissa töissä/ koulunkäynnin ohjaajana/ töissä kehitysvammaisten parissa. Haluaisin myös noihin aikoihin muuttaa omakotitaloon, uuteen sellaiseen, tai sit johonki valmiiseen ihanaan taloon. J Sellaseen kivitaloon tai semmoseen jonka ulkopinta ois rapattu, ja sit olkkariin näkis keittiöstä, ja keittiö ois vähä korkeemmalla ku olkkari. Olkkarissa ois semmoset katosta lattiaan ikkunat ja yläkerrasta parvelta näkis kans olkkariin. J
   
   
   4.     Anonyymi: Kerro sun tai miehes tarina, missä tapasitte ja miten päädyitte naimisiin?
   
   
   Pitkä juttu, mutta tässä tulee. Tavattiin kun oltiin molemmat lukiossa, Esko oli alottava ja mä jatkava. Sinä vuonna ei vielä hirveesti puhuttu, paitsi kouluvuoden loppupuolella keväällä juteltiin aika paljon. Siinä vaiheessa epäilin, että Esko ois kiinnostunu musta, mutta koska tilanne ois ollu hankala ja olin vielä ihastunut toiseen, niin sanoin että en nyt oo aikeissa ruveta seurustelemaan, jos se jotain sellasta ajatteli. Sillon se ei sitä myöntäny, väitti vaan että ”kaveri vaan haluan olla, eikö muka tyttö ja poika voi olla vaan kavereita?” :D Noh, tapailin kuitenkin ennen abivuotta olevana kesänä yhtä toista, mistä Esko ei hirveesti tykänny ja möksötti mulle ku koulu alko. :D Mun abisyksynä jonkun ajan päästä Esko kuitenki leppy ja juteltiin taas normaalisti. En muista tarkasti millon, mutta abivuonna kuitenki aloin ihastua Eskoon vaikka oltiin vaan kavereita koko kevään. Abivuoden jälkeisenä kesänä menin interrailille kuukaudeks ja yritin sinä aikana unohtaa tämän toisen ihastuksen ja Eskon, ja kattelin ulkomaisia miehiä ja nautin näkymistä. :D Ku tulin takas, tavattiin kuitenki Eskon kanssa ja oltiin kavereita. Siinä vaiheessa olin jo aika kovaa ihastunu Eskoon ja ajattelin, että se haluaa olla vaan kaveri ku se kerran niin kovasti niin aiemmin väitti. Yks päivä sit kuitenki ajattelin, että pitäis vaan sanoa, mut en uskaltanu, mut Esko huomas et joku on vialla, joten selitin vaan jotain puuta heinää vastaukseks. :D Tavattiin samana päivänä vielä uuestaan, ja sit  päätin kertoa, ja tykkäshän se musta. Seuraavana päivänä uskaltauduin ottamaan sitä kädestä, se oli kamalaa, aattelin että en varmaan osaa ees ottaa kädestä kunnolla kiinni ja se nauraa mulle! :DD No eihän siinä niin käyny. Sit seurusteltiin n.1,5 vuotta on-off periaatteella, koska meillä on eri uskonto ja en ois halunnu ryhtyä siihen, koska meillä on niin erilaiset elämäntavat, että yleensä semmonen suhde ei onnistu. Sit olin 2009 marras-joulukuun Espanjassa työharjottelussa ja siellä vielä mietin, että pitäiskö lopettaa koko juttu( vaikka en ollu aiemminkaan siihen pystyny, tai pystyin kyllä mutta palattiin aina yhteen parin päivän päästä, en vaan pystyny kuvitella olevani ilman Eskoa). Sit ku tulin takas Suomeen, päätettiin, että mennään naimisiin, koska kuten aiemmin sanoin, mun periaate oli että seksi kuuluu vasta avioliittoon, ja seurustelu ei vois jatkua vaan ikuisuuksia vaan joko erotaan tai sit ollaan yhessä ja mennään naimisiin. Mun ei siis tarvinu pakottaa Eskoa, se oli kyllä ihan menossa mukana. :D Sit alettiin tammikuussa 2010 suunnittelemaan häitä, toukokuussa mentiin virallisesti kihloihin ja heinäkuussa mentiin naimisiin. J
   
   
   
   
   5. Anonyymi: Mikä on kaikkein ihanin leffa mitä oot koskaan nähnyt ja MIKSI tykkäät siitä?
   Ööööö... niitä on tosi paljon kyllä... No ainaki Titanic (ylläri!), Pearl Harbor, Green Mile ja Gladiaattori. Kaikissa oikeestaan on yhteistä, että kaikki ois voinu tapahtua, tai onki tapahtunu. Ei nyt just sen nimisiä ihmisiä mitä noissa leffoissa on mut kuitenki. Ja noissa kaikissa joku kuoli, se nyt ei oo se kiva juttu vaan oon vaan tosi herkkä ja mua koskettaa tommoset jutut missä joku hyvä tyyppi kuolee, niinku normi-elämässäki. On niin paljo hyviä ihmisiä joille tapahtuu pahoja asioita, eikä niin sais olla. Siks tommoset saa mulla tunteet pintaan. Riittikö vastaus? :D
   
   
   6. Anonyymi: Pääsisitkö hoitamaan Miniä jonakin päivänä välillä 21.-24.3. (Ei siis joka päivä vaan joku aamu/ilta kyseisenä ajankohtana.) :D -Pilvi
   Juteltiinki jo tosta mutta siis kyllä vaikka joka päivä. :)
   
   
   7. Anonyymi: Mihin Riikka Yliaho kuoli?
   Tää nyt ei ihan ollu sitä mitä mä tällä kyselyllä meinasin, tarkotin siis lähinnä jos haluat kysyä mun elämästä jotain... Mun tietämys tuosta asiasta ei oo 100-prosenttista faktaa, joten en nyt lähde levittelemään asioita jotka kaikki ei välttämättä pidä paikkansa. En muutenkaan koe, että asia sinänsä mulle kuuluis, että mulla ois "oikeutta" edes kysymykseen vastata.

Perjantai hölläillään!

Nyt ois päivän treeni tehty, olin Ladylinella ja tein pikasen lämmittelyn, sit olin sh´bamissa ja sit olin vielä hetken salilla. Kaloreita meni yhteensä 834. Huomenna ois taas muokkariharkat, jee!! Can´t wait! Nyt sitte vois vaikka kattoo jonku leffan ja löhötä loppuillan. :)

Noh, se siitä, nimittäin mulla on taas hiuskriisi! Haluaisin tommoset hiukset nyt pian niinku tolla Lauren Conradilla, eli tommoset vaaleet, missä on vähä myös tummia raitoja. Noh ei siinä kaikki, vaan haluaisin jo värjätä hiukset taas oranssiks/ punaseks tai sit tommoseks millaset Ashlee Simpsonilla on tossa vikassa kuvassa, ihanat!! Tommoset nyt kyllä on vaikka kuinka monella nykyään mutta silti haluisin.

Muistutus vielä, että jos haluat jotain kysyä anonyymisti, niin sunnuntaihin asti siihen on mahollisuus. Voit jättää kysymyksesi edelliseen tekstiini kommentoimalla sitä.